Bisukkaneidin elämä on ihanaa!

Viimeinenkin koivu on nyt tontiltamme kaadettu. Se oli jo puoliksi laho sisältä, joten turvallisuussyistä sen aika oli joutua kauniiksi halkopinoksi pihallemme.

Lillan on bisukkaneiti, joka osaa ottaa ilon irti kaikesta mahdollisesta niin suuresta kuin pienestäkin tapahtumasta. Sahanpurukasa on niiiiin vastuttamattoman ihana sen mielestä….

Och vad hände sen...

Vår resa till Puumala var jättefin. Jag skriver om vår resa på min Elämäni estetiikka-sidorna.

Dotti Pottinen var hos Maija och bichonflickorna under vår Savolaxresa. Dotti fick en verklig lärdom av mamma Regina. Urho-valpen orkade hålla i gång från morgon till kväll och försökte betäcka vår lilla gumma Dotti hela tiden. Jag trodde, att Dotti inte kunde ta vara på sig själv, men lyckligtvis förstod Dotti att hoppa upp i soffan. Vår lilla gumma är för snäll och nästan utan egen vilja.

På lördagen var Dotti Pottinen med Maija på hundutställning i Tusby. Dotti tävlade i juniorklassen första gången. Dotti fick Utmärkt4. Domare var Marja Talvitie.

I Hyvinge på söndagen fortsatte Dotti i samma takt och fick Utmärkt3. Domare var Markku Kipinä.

Det var ett fint veckoslut. Dotti trivs hos Maija och tycker om att leka med mamma Regina. Jag är glad och tacksam, att Maija orkar sköta Dotti Pottinen och ta henne till utställningarna.

Tytöt ja Linus

Hejsan alla bichonvänner!

Flickorna var senaste veckoslut hos Aslan, Frodo och Luca. Jag tackar ännu Tea, för att hon orkade sköta tre egna samt våra två hundar. Prins Aslan blev jätteförtjusad i vår lilla gumma Dotti.

Inkommande veckoslut firar jag, Lars G och vår prinsessa Lillan i södra Savolax i Puumala. Jag hoppas, att det vackra vädret fortsätter. Maten försöker vi få på nät, men för säkerheten besöker vi lokala andelslaget. Vår lilla Dotti reser igen till Maija. Dotti Pottinen är som en zigenare, den tycker att röra på sig och saknar inte oss. Prinsessan Lillan får vara nummer ett några dagar och den rollen tycker hon mycket om.

Jag har kanske nästa vecka något intressant att berätta om vår resa och också om Dottis dagar hos Maija.

Tuomarinkylän vinttikoirakeskuksessa tapahtui…

Sisko ja sen veli olivat taas tienpäällä mitä pentunäyttelyihin tulee. Dotti-tyttömme Wyomaers Illegal Cat vietti Maijan hoidossa koko viikonlopun emännän nauttiessa lakkiaiskahveja kahden nuoren ja kauniin ylioppilastytön luona.

 Lauantaina Dottin ansiot olivat 1Kp, Pn1 ja Vsp. Dottia esitteli kehässä Wyomaers girlsien kasvattaja Katja. Hänen asiantuntevuutensa ja varmaotteisuutensa herätti Dotti Pottisen prinsessa Ruususen unesta. Pottinen on ollut melko unelias haaveilija juoksun jälkeen, mutta selvää virkistäytymistä on jo olemassa. Assu Wyomaers I`m Cat Enough kahmaisi taas pokaalit  (Rop-pentu)kotiinpäin. Tuomarina oli Annukka Paloheimo.

Sunnuntaina osat sitten kääntyivät ja Dotti Pottisen pokaalisarja ja ruusukevalikoima lisääntyi. Dottin ansiomerkit olivat 1Kp, Pn1, Rop-pentu ja Ryp4. Ei voida olla kuin tyytyväisiä. Tuomarina oli Paula Valakari.

Tapasimme sunnuntaina näyttelyssä myös Dotti Pottisen hyvän ystävän Chili Con Carnen . Chilin menestys oli Pottisen lailla suurenmoista. Jälleennäkeminen oli suloista pulustelua.

Ilma oli molempina päivinä lämmin jopa helteinen. Onneksi sisko ja sen veli jaksoivat ”hymyillä” koko näyttelyn ajan. Se tuotti tulosta.

Lappeenrannan pentunäyttely 21.5.2009

Sisko ja sen veli eli Wyomaers Illegal Cat ja Wyomaers  I´m Cat Enough  matkasivat Lappeenrantaan pentunäyttelyyn epävakaisen sään vallitessa.

Illegal Cat eli Dotti Pottinen on ollut hieman alamaissa juoksun jälkeen, mutta reipastui kuitenkin Maijan käsittelyssä ja sai näyttelytuloksena 1Kp, PN1 ja VSP pentu. Dottille pentunäyttely oli ensimmäinen, joten tyytyväisiä ollaan tuloksiin.

I´m Cat Enough eli Aslan  sijoittui loistavasti ja toi pokaaleita ja ruusukkeita mukaansa kotiin Espooseen oikein roppakaupalla.  Aslanin tulokset olivat 1Kp, PU1, ROP pentu ja RYP3.

Tuomarina toimi Eeva Resko.

Äiti Regina se jännitti Elkkilässä, miten kakarat sijoittuvat ja käyttäytyvät. Ei moittimista, kaikki meni perfekt ja siitä kiitos myös Maijalle.

Bisukkaneidit Valborgina saaressa

Bisukkaneitien matka Paratiisisaarellemme sujui nukkumisten merkeissä. Pienet saaristolaivurimme nukkuivat koko merimatkan niin sikeästi, ettei kuohuviinipullon korkkien poksahduksetkaan saaneet niitä pahemmin hereille.

Lillankin oli rauhallinen rantautuessamme eikä temppuillut veneen kaiteilla kuten ennen niin monesti on tapahtunut. Onneksi tytöillä on pelastusliivit. Dotti näytti Lillanin vanhoissa pelastusliiveissä vähän nuhruiselta, kun taas prinsessa loisti uudet liivit päällään että oksat pois! Sanotaan, että vaatimattomuus kaunistaa. No mene ja tiedä. Lillan kyllä ottaa kaiken irti paistatellessaan parrasvaloissa. Dotti tuntuu taas olevan taustavaikuttaja. Sopivasti tuo itseään esille, kun tarvis!

Ohittaessamme merivartioaseman kamerat tallentavat Lillanin esityksen helikopterikentällä. Sen on aina pakko päästä tekemään pari pyörähdystä asemalla. Ensin alueen toisen kameran eteen ja sitten toisen. Pikku narsisti tuo meidän Lillan. 

Tuliaisina tytöt toivat kevään ensimmäiset punkit. Ne inhottavat verta imevät ötökät ovat heränneet talven jälkeen taas kiusaamaan ihmisiä ja eläimiä.

Matka takaisin kotiin mantereelle oli myrskyisä. Onneksi tytöt ovat kunnon laivureita ja venettä ohjasi kunnon kippari!