Joulu tuli ja meni

Onpa siitä aikaa, kun viimeksi kirjoittelin tyttöjen sivulle. Olenkin saanut moitteita siitä etten ole uutisoinut tyttöjen elämästä pitkään aikaan. Niin se vain on, että työssäkäyvällä ja pitkän työmatkan päässä olevalla virkanaisella illat ovat lyhyitä.

Tyttöjen Jouluaatto meni mukavasti paketteja avatessa ja Linuksen lahjapaljoutta ihastellessa. Todennäköisesti bisukkaneidot olivat olleet kilttejä Joulupukin mielestä, koska herkkupaketteja oli kuusen alla. Lillan heti tajusi nakkipaketin arvon ja repäisi sen pari huitaisulla auki. Sitä vastoin Dotti Pottinen mykistyi Linuksen lahjapaljoudesta eikä ollenkaan tajunnut herkkujen perään.

Tyttöjen hoitaja Iiris on lomalla ja tyttöjen hoito vaati siis erityisjärjestelyjä. Onneksi Lars G vei tytöt työpaikalleen nauttimaan itäisen rannikkokaupungin huumaavista tuoksuista. Teollisuusalueen aidanvierustan jäätynyt ruohonkorsi tuoksui taivaalliselta ja siis erilaiselta kuin kotitien ruoho.

Kaksi päivää tehtaassa riitti meidän bisukoille. Kolmantena päivänä Lars G:n pukiessa päällysvaatteita vantterille harteilleen tytöt häipyivät välittömästi kuin ”tuhkana tuuleen”. Vartiointi ja hurmaaminen olivat vieneet tyttöjen voimat, joten kotona oli tällä kertaa parempi viettää päivä. Meidän bisukat ovat varsinaisia kotihiiriä etenkin Lillan. Se on tullut äitiinsä Aamuun, joka on varsinainen kotihengetär.

Meidän väki toivottaakin nyt Oikein Hyvää Uutta Vuotta kaikille ystäville. Katsotaan, mitä kivaa uusi vuosi tuo tullessaan.

Hauvahuvila

Meidän tytöt käy hauvahuvilalla aina tiistaisin. Huvila sijaitsee Koirakeitaan tiloissa Vantaankoskella. Hui, miten kivaa siellä on. Tiistaiaamuisin tytöt tietävät, että tänään matkataan huvilalle, koska karstaaminen tapahtuu jo heti aamusella. Kauniiksi laittautuminen on aina välillä hieman mutkikasta puhumattakaan hampaidenpesusta. Lillanilla on nimittäin tapana häipyä maisemista, kun karsta otetaan esille. Lopulta kuitenkin tytöt näyttävät ihanilta ja matka voi alkaa. Hauvahuvilassa odottaa Eero, Greta ja monta muuta hyvää leikkikaveria. Eero on saman rotuinen bisukka ja se on tytöille tietenkin mieleen. Ei sen puoleen, tytöt kyllä tykkäävät melkein kaikista roduista. Tosin Lillan on koppava narttu ja kun se on ”sillä tuulella”, niin vain saman rotuiset kelpaavat kaveriksi. Lillanilla on superego pikku kropassaan. Komentelee ”rottistakin” huvilalla. Onneksi jotkut ovat viisaampia eivätkä välitä Lillanin komentelusta.

Dotti taas on kaikkien kaveri. Touhukas pikkumuija syöksyy heti aamusta leikkimään eikä välitä yhtään, vaikka emäntä lähtee. Hauvahuvilassa leikitään, ulkoillaan ja levätään, vaikka se joskus onkin hieman vaikeaa ainakin Dottiskalle, meidän ikiliikkujalle. Hoitotädit huolehtivat koirista erittäin hyvin ja tilaa on temmeltää mielin määrin.

Hauvahuvila on ratkaisu esimerkiksi yksinäiselle koiralle. Kerran viikossa koko päivän on mahdollista peuhata ja leikkiä muiden koirien kanssa. Siellä on tosi kivaa ja kotiin tullessa nukuttaa niin paljon, että…

Bisukkaneidin elämä on ihanaa!

Viimeinenkin koivu on nyt tontiltamme kaadettu. Se oli jo puoliksi laho sisältä, joten turvallisuussyistä sen aika oli joutua kauniiksi halkopinoksi pihallemme.

Lillan on bisukkaneiti, joka osaa ottaa ilon irti kaikesta mahdollisesta niin suuresta kuin pienestäkin tapahtumasta. Sahanpurukasa on niiiiin vastuttamattoman ihana sen mielestä….

Och vad hände sen...

Vår resa till Puumala var jättefin. Jag skriver om vår resa på min Elämäni estetiikka-sidorna.

Dotti Pottinen var hos Maija och bichonflickorna under vår Savolaxresa. Dotti fick en verklig lärdom av mamma Regina. Urho-valpen orkade hålla i gång från morgon till kväll och försökte betäcka vår lilla gumma Dotti hela tiden. Jag trodde, att Dotti inte kunde ta vara på sig själv, men lyckligtvis förstod Dotti att hoppa upp i soffan. Vår lilla gumma är för snäll och nästan utan egen vilja.

På lördagen var Dotti Pottinen med Maija på hundutställning i Tusby. Dotti tävlade i juniorklassen första gången. Dotti fick Utmärkt4. Domare var Marja Talvitie.

I Hyvinge på söndagen fortsatte Dotti i samma takt och fick Utmärkt3. Domare var Markku Kipinä.

Det var ett fint veckoslut. Dotti trivs hos Maija och tycker om att leka med mamma Regina. Jag är glad och tacksam, att Maija orkar sköta Dotti Pottinen och ta henne till utställningarna.

Tytöt ja Linus

Hejsan alla bichonvänner!

Flickorna var senaste veckoslut hos Aslan, Frodo och Luca. Jag tackar ännu Tea, för att hon orkade sköta tre egna samt våra två hundar. Prins Aslan blev jätteförtjusad i vår lilla gumma Dotti.

Inkommande veckoslut firar jag, Lars G och vår prinsessa Lillan i södra Savolax i Puumala. Jag hoppas, att det vackra vädret fortsätter. Maten försöker vi få på nät, men för säkerheten besöker vi lokala andelslaget. Vår lilla Dotti reser igen till Maija. Dotti Pottinen är som en zigenare, den tycker att röra på sig och saknar inte oss. Prinsessan Lillan får vara nummer ett några dagar och den rollen tycker hon mycket om.

Jag har kanske nästa vecka något intressant att berätta om vår resa och också om Dottis dagar hos Maija.